Hittisarjaksi niin kotimaassaan Ranskassa kuin Suomessa noussut Le Bureau, suomenkieliseltä nimeltään Vakoojaverkosto on noussut Areenan kevään ja kesän yhdeksi katsotuimmista ohjelmista. Sarja on kerännyt keskimäärin 65 000 katsojaa.

50-osainen sarja kertoo Ranskan salaisen palvelun vakoojista, jotka työskentelevät peitetehtävissä kriisialueilla. Sarjaan on haettu inspiraatiota entisten agenttien omista kokemuksista, joihin se myös osin perustuu.

Tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvalin kertoo Ylen aamussa, että sarjan aiheet ja toimintatavat eivät ole täysin tuulesta temmattuja vaan vastaavaa toimintaa on todellisessakin elämässä.

Le Bureauta on tituleerattu kaikkien aikojen parhaaksi ranskalaissarjaksi. Sarjassa käsitellään ajankohtaisia teemoja, kuten terroristijärjestö Isisiä, mutta kuinka todenmukaisen kuvan se lopulta antaa tiedustelupalvelun toiminnasta?

– Lähtökohtana tietysti on, että se on televisioviihdettä, ja sitä tehdään sen ehdoilla, Porvali avaa.

Porvalin mukaan sarjan ehdoton vahvuus on, että se tuo hyvään kerronnalliseen muotoon ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.

– Sarjan tarinat ovat uskottavia. Eri asia on se, onko Ranskan tiedustelulla sellainen rooli Iranissa ja Venäjällä kuin esitetään. Sen sijaan sarjassa näytetty arabimaailma oli erittäin onnistunut, emeritussuurlähettiläs, tietokirjailija René Nyberg toteaa.

Nybergin mielestä fiktion avulla on myös onnistuttu rajaamaan joitain todellisen elämän osia pois sarjasta. Esimerkiksi Kiinan ja brittien tiedustelutoiminnasta ei juurikaan puhuta, vaikka niillä on todellisessa maailmassa suuri merkitys.

Faktan ja fiktion tasapainottelua

Porvalin mukaan Le Bureau onnistuu tasapainoilemaan hyvin fiktion ja faktapohjaisen tiedon välillä. Ihmisten mielikuvat vakoilusta perustuvat hyvin pitkälti viihdeteollisuuteen, mutta vastaavaa toimintaa tapahtuu myös oikeassa elämässä. Maat käyttävät siihen myös merkittävästi resursseja.

– Sarjassa pistää silmään se, että ainuttakaan kirjallista päätöstä tietojen hankinnasta ei sarjassa tehdä. Siinä ei kuvata, miten laillisuus osoitetaan erilaisissa toimissa.

Tämä antaa Porvalin mukaan hieman vääristyneen kuvan siitä, kuinka helppoa on päästä käsiksi sellaisiin tietohin, jotka on länsimaissa sidottu tuomioistuimien päätöksiin. Myös esimerkiksi matkapuhelinten käyttö on Porvalin mukaan sarjassa liian liberaalia.

–Todella monessa kohdassa puhutaan puhelimessa asioita, joita ei voi matkapuhelinverkossa puhua. Myös neuvotteluhuoneissa on ikkunoita, Porvali naurahtaa.

Agentin ammatti houkuttaa

Ranskassa Le Bureau on herättänyt mielenkiinnon vakoojan ammattia kohtaan ja ihmiset haluavat nyt itse kouluttautua alalle.

Porvali valottaa, että Suomessakin agentin ammattiin päätyminen on täysin mahdollista.

– Tiedustelupalvelut etsivät palvelukseen sellaisia ihmisiä, joilla on laaja yleissivistys, monipuolinen kielitaito ja paneutuminen siihen tehtävään tai maantieteelliseen alueeseen, joita he hoitavat.

Näitä taitoja voi saada siviilioppilaitoksista. Yleensä operatiivisiin tehtäviin päätyvät tulevat kuitenkin sotilasopetuslaitoksista tai poliisiammattikorkeakoulusta.

– Kannattaa opiskella kieliä ja kulttuuria tai tietojärjestelmätiedettä ja kyberturvallisuutta, Porvali sanoo agentin urasta haaveileville.

Sarjan viisi ensimmäistä kautta ovat katsottavissa Yle Areenassa ensi vuoden alkuun saakka.

Lue aiheesta lisää:

Huippusuositun Le Bureau -vakoojasarjan tuottaja Alex Berger Ylelle: “Paras palaute tulee oikeilta vakoojilta”