IMMOLA

Immola

Tutustuminen Immolan varuskunta-alueeseen oli antoisa. Tarkoitus oli käydä uudistetussa Rajamuseossa sekä nähdä Immolan lentokenttä, jossa isäni palveli jatkosodan aikana. Siinä ohessa myös Rajavartioston arki ja uudet haasteet tulivat esille.

Immola on Suomen valkoisen sotilasarkkitehtuurin hienoimpia kokonaisuuksia. Se tuo mieleen Tilkan ja Viipurin sotilassairaalat sekä Helsingin autokasarmin. Alue on suuri ja aikoinaan puolustuslaitoksen suurin rakennushanke. Se on myös ainutlaatuinen esimerkki Suomen puolelle jääneestä, 1930-luvun pääoperaatioalueelle Karjalan kannaksen suuntaan rakennetuista kasarmialuekokonaisuuksista.

Immola oli miehistömäärältään Ilmavoimien suurin lentoasema ja Lentorykmentti 4:n tukikohta. Moskovan 1940 rauhan jälkeen sekä vuoden 1944 välirauhan jälkeen Immola luovutettiin Rajavartiolaitokselle. Varuskunta-alueen yhteydessä olevalla lentokentällä on enää harrastajalentotoimintaa.

Historiassa Immolan lentokenttä muistetaan Hitlerin käynnistä Mannerheimin 75-vuotispäivnä 4.6.1942 sekä kesän 1944 torjuntataisteluista, jolloin Luftwaffen Lento-osasto Kuhlmey operoi kentältä.

Hitlerin nelimoottorisen Focke-Wulf 200 Condorin laskeutuminen Immolaan oli dramaattinen, sillä koneen vasemman laskutelineen kiinni hirttänyt jarru sytytti laskutelineen renkaan tuleen. Isäni, ilmavoimien mekaanikko, kersantti Bruno Nyberg havaitsi palon ja tukahdutti sen sammuttimella. Lentokone säästyi suuremmilta vaurioilta, sillä Condorinlaskutelineen pyörät olivat lähellä polttoainesäiliöitä. Tästä toiminnasta hänelle myönnettiin Saksan Kotkan ansiomerkki (Verdienstorden vom Deutschen Adler).

Puna-armeijan suurhyökkäyksen torjuminen kesä-heinäkuussa 1944 oli sodan lopputuloksen kannalta ratkaiseva. Suomen armeijan tykistön kyky keskittää tehokkaasti tulta oli keskeinen tekijä hyökkäyksen pysäyttämisessä. Toinen ja vähintään yhtä suuri merkitys oli Luftwaffen lento-osasto Kuhlmeylla, jonka Stuka-syöksypommittajat moukaroivat puna-armeijan panssareita. Immolan lentokentällä oleva Osasto Kuhlmeyn muistomerkki on sikäli ainutlaatuinen, että siinä on myös kaikkien Kannaksen taisteluissa kaatuneiden saksalaisten lentäjien nimet.

Lento-osaston komentajaa everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyta (1913–93) ei Suomessa unohdettu. Neuvostoliiton otteen kirvotessa Bundeswehrin Luftwaffen kenraalimajuri (evp) Kuhlmey vieraili Suomessa lokakuussa 1990, muutamaa päivää Saksojen uudelleenyhdistymisen jälkeen. Utin varuskunnassa maaherra Matti Jaatinen sekä kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Aimo Pajunen ojensivat hänelle uudestaan kesällä 1944 myönnetyn Vapaudenristin (VR2), joka oli kadonnut sodan melskeissä. Pajunen on itse kertonut tilanteesta, että kenraali Kuhlmey oli seremonian aikana niin liikuttunut, että hän oli joutunut menemään hetkeksi sivuun itseään kokoamaan. (Henrik Tala: Aimo Pajunen, kylmän sodan kenraali, 2024).

Alkujaan Rajavartiolaitoksen sisäisenä opetusmuseona vuonna 1989 perustettu museo avattiin vuosi sitten uudistettuna Rajavartiolaitoksen historiaa esittelevä museona, joka on myös suurelle yleisölle auki. Sen kronologinen ja pedagoginen esillepano on onnistunut. Näyttelyyn valitut esineet ja rajan historiasta valitut esimerkkitapaukset valaisevat itärajan todellisuuttaa, unohtamatta myöskään synkkiä esimerkkejä, kuten 1950- luvun ns. pintavakoiluun syyllistyneitä suomalaisia, joukossa myös eräs rajaupseeri.

Immolan varuskunta-alue on suuri ja sinne on rakennettu myös koulutustarkoitukseen pätkä uutta raja-aitaa, jota parhaallaan rakennetaan noin 200 km itärajalle. Aita nousee rajaviivan välittömään läheisyyteen, joten rajan väliin ei jää ”ei-kenenkään maata”. Vaihdoimme sanan puolaisesta elokuvasta vuodelta 2023 The Green Border https://fi.wikipedia.org/wiki/Green_Border , joka kuvaa Puolan ja Valkovenäjän rajan kovin toisenlaisia käytäntöjä, ja rajojen väliin jääneiden pakolaisten julmaa kohtelua. Raja-aidan tuntumassa oli myös esimerkkejä siitä, miten betonielementeillä ja hiekkasäkeillä luodaan nykyaikaisia pikalinnoitteita.

Immolassa sijaitsee Kakkois-Suomen rajavartioston esikunnan lisäksi Raja- ja merivartiokoulu, jossa koulutetaan ammattirajavartijat sekä Rajavartiolaitokseen siirtyvät kadetit. Lisäksi Immolassa on Erikoisrajajääkärikomppania. Vastaan tuli heinäkuun alussa palvelukseen astuneita rajajääkäreitä pienissä ryhmissä ja kartta käsissä. Meneillään oli ilmeisesti suunnistusharjoitus. Erikoisrajajääkärit muodostavat laskuvarjojääkärien kanssa sotaväen koulutuksen terävän kärjen. Erikoisrajajääkärien koulutus nojaa kaukopartiomiesten perinteeseen.