Martti Häikiön muistoseminaari

Putin appears to be, or to have become, the type who must be broken before he bends. (Steven Kotkin)

Suomen ei ole syytä unohtaa ulkopolitiikkansa koeteltua peruslinjaa – varovaisuutta. Meillä ei ole syytä uhoon eikä tarpeettomaan kuittailuun Moskovan suuntaan

Martti Häikiön muistoseminaari

Juva 18.7.2025

VENÄJÄ

Nyky-Venäjä tuo hakematta mieleen Jeltsinin pitkäaikaisen pääministerin Viktor Tšernomyrdinin kuolemattoman tokaisun. Niitä kutsutaan venäjäksi ironisen ystävällisesti hänen ”lausahdukseksi” (черномырдинки) Kyse on elävistä aforismeista, jotka kaikki venäläiset tuntevat.

• Mitä vaan teemme, lopputulos on aina sama – joko NKP tai Kalašnikov — (Что бы мы ни делали — получается одно и то же: либо КПСС, либо автомат Калашникова)

• Tämä kuvaa osuvasti nyky-Venäjää ja Putinin politikkaa eli paluuta – kuviteltuun menneisyyteen ja sen väitettyyn suuruuteen keinoilla, jotka ovat vanhoja tuttuja

• Neuvostonostalgia 

• Etupiirivaatimus— Ajatus Venäjän sui generis luonteesta, joka oikeuttaa alistamaan naapureita 

• Johtajakultti

• Voiton kultti (1945)

• Duuma kumileimasimena

• Salaisen poliisin ylivalta 

• Puhelinoikeus (телефонное право)

• Kirkko on jälleen alistunut ”Pyhäksi synodiksi” eli hallitsijan viranomaiseksi

• Mutta kun muutos Venäjällä tulee, tulee se nopeasti ja äkkiarvaamatta

• Neuvostojärjestelmä perustui valheeseen ja väkivaltaan, ja Putin Venäjä jatkaa samaa perinnettä. Uutta on kuitenkin institutionalisoitu korruptio eli oikeus rikastua asemansa avulla. Tosin Gogolin Kuolleiden sielujen muistutus niille, jotka ylittävät asemansa salliman rohmuamisen – “Брать выше своего чина” – pätee yhä 

• Venäjä on autoritaarinen ja valta henkilöitynyttä. Totalitaristista elementeistä huolimatta maalla ei ole Natsi-Saksan tai bolsevikkien tapaista ideologista perustaa. 

• Kaikkien vaalien merkittömyys on osaltaan atomisoinut venäläisen yhteiskunnan. Siksi yhteiskunta ei ole mobilisoitunut tai mobilisoitavissa hallituksen politiikan taakse. Tämä estää mm. yleisen liikekannallepanon kuten osittaisen mobilisaation epäonnistuminen syksyllä 2022 osoitti.

• Gorbatšov ja Jeltsin hyväksyivät Neuvostoliiton ulkoisen imperiumin menetyksen – Varsovan liitto – myös yya-otteen menettämisen Suomesta, mutta sisäisen imperiumin katoaminen oli tuskallista

• Tosin Venäjän federaatio on myös imperiumi eikä suinkaan kansallisvaltio – Pohjois-Kaukasia, Tatarstan, Baškiria, Kalmukia, Burjatia sekä kaikki suomalais-ugrilaiset tasavallat.

• Zbigniew Brzezinski – ilman UKR Venäjä ei ole imperiumi, mutta alistamalla UKRn Venäjästä tule automaattisesti imperiumi 

• Without Ukraine, Russia ceases to be an empire, but with Ukraine suborned and then subordinated, Russia automatically becomes an empire.

• Venäjän propagandan luomalla ilmaisulla lähiulkomaat tarkoitetiin Baltiaa. Carl Bildt taisi lohkaista, että Baltian maat ovat heidän lähiulkomaita.

• Baltian menettäminen oli psykologisesti vielä siedettävää – se oli ”neuvostoulkomaata”, ei-slaavilaista, eikä siten oikeastaan russki mir, eikä edes alkuperäisiä neuvostotasavaltoja. 

• Solženitsynin mukaan UKR, Valkovenäjä ja Pohjois-Kazakstan kuuluvat yhteen. Tämä on Putinin politiikan lähtökohta, jolle on annettu tarvittava ideologinen selitys. Putin haluaa jäädä historiaan toisena venäläisten maiden kerääjänä Iivana III:n Suuren jälkeen (Iivana IV Julman isoisä).

• Moskova on hallinnut entistä Neuvostoliittoa – Baltiaa lukuun ottamatta – tähän asti rahalla ja voimalla. Valkovenäjä on tästä paras esimerkki. Sisäinen kapina Tšetšeniassa kukistettiin koetulla tsaarinaikaisella menetelmällä valitsemalla kaani, joka pidetään rahalla otteessa. Nyt Putin on siunannut Tšetšenian kaanin 17 v pojan kuolemansairaan isän seuraajaksi 

• Ukrainan sodan vuoksi Moskovan ote Etelä-Kaukasiasta, erityisesti Armeniasta ja Azerbaidžanista lipsuu. Myös Kiinan läsnäolo Keski-Aasiassa kasvaa.

• Ruotsalaisen historioitsijan Kristian Gernerin mukaan Venäjän ulkopolitiikka tuntee vain kaksi periaatetta, joilla se kohtelee eri maita:

1. Kazan 

• Joko ne vallataan, dominoidaan tai tarvittaessa kovistellaan

2. Mantshu

• Jotka koetan tasaveroisiksi

• Putin ei ole Pietari eikä Stalin, ennemminkin hän muistuttaa Kaarle XII, joka ei osannut lopettaa. Pietari tarjosi Carolukselle rauhaa useaan otteeseen ennen Pultavaa. 

• Putin vaikuttaa tapaukselta, joka on murrettava, ennen kuin hän taipuu. 

  • Putin appears to be, or to have become, the type who must be broken before he bends. (Steven Kotkin)

• Stalin tiesi rajansa – talvisodassa ja sodan jälkeen Berliinissä. Putin ei Ukrainassa. 

• Suomen ja Ukrainan vertaaminen pätee talvisodan kohdalla – vastustajan aliarviointi, muuten ei, paitsi end gamen osalta.

  • Ukrainan tulevaisuuden kannalta ensiarvoista on välttää Suomen syyskuu 1944, jolloin Molotov (Stalin ei näyttäytynyt) saneli rauhanehdot, jotka rajoittivat Suomen suvereniteetin. Putinin maksimaaliset vaatimukset, jotka eivät ole muuttuneet siten hyökkäyksen alun helmikuussa 2022 ovat puhdasta Molotovia 

• Kiina pelaa pitkää peliä ja ajattelee sukupolvissa. Se hyötyy Venäjän ahdingosta ja valmiudesta myydä Kiinalle edullisesti paitsi energiaa ja raaka-aineita myös aseteknologia, jota sillä ei vielä itsellään ole sukellusveneosaamista

• Putin kuvaa kasvavaa riippuvuutta Kiinasta nerokkaana strategisena valintana, vaikka se on ennemminkin itseviritetty ansa, joka johtui päätöksestä rikkoa välit länteen. 

• Eräät propagandistit haluavat nähdä tässä Aleksanteri Nevskin valinnan. Kahden rintaman haasteen edessä Aleksanteri Nevski päätti vastustaa Kalparitareita, mutta alistua mongolivaltaan. Lännen tavoitteena oli hävittää venäläisten ortodoksinen identiteetti, kun taas mongoleita kiinnosti vai verotulot. 

• Kiina on muodollisesti puolueeton, vaikka se tukee Venäjää voimakkaasti. Se hyötyy Venäjän heikkenemisestä sekä lännen hajaannuksesta. Se ei halua Ukrainan voittavan ja nähdä Venäjän ajautuvan sisäiseen sekasortoon. Mitään ”lämpöä” suhteissa ei silti ole. 

• Ukrainan vastarinta vaikuttaa myös Kiinan suunnitelmiin käyttää aseellista voimaa Taiwania vastaan. 

• Kiinalle USA on päävastustaja ja kilpailija – ja päinvastoin

• Ukrainan sodan avain on Ukrainassa ja Euroopassa.

• Sodan ratkaisu riippuu kolmesta tekijästä Venäjästä, Lännnestä ja Ukrainasta – Ukraine has agency. Ratkaisua ilman UKR ei synny. Ymmärtävätkö Trump ja Putin tämän?

• Takaako mahd. aselepo ja sitä seuraavat neuvottelut Putinille ”voiton” pobeda?

• Mitä tapahtuu, kun sadat tuhannet sotilaat, haavoittuneita, kärsineitä, katkeria ja ymmällään olevia palaa kotiin juhlimaan ”voittoa”, joka on vaatinut miljoona kaatunutta ja haavoittunutta? Lisäksi palkanmaksukin taitaa loppua.

• Hävitty sota on aina johtanut mullistuksiin Venäjällä – Krim 1856, Japani 1905, maailmansota 1917, Afganistan 1989.

• Eurooppa voi ja tulee korvaaman suurimman osan USA:n aseapua. Tosin ei kaikkea tiedustelutietoa, eikä ballistisen ohjustaan torjuntaa (Patriot)

• Euroopalle ja Suomelle Ukrainan kohtalo on elintärkeä. Yksinomaan mahdollisuus, että Ukraina ajautuisi niin ahtaalle, että sieltä lähtisi miljoonia pakolaisia kohti länttä, riittää kuvaaman kokonaisvastuun suuruusluokkaa.

• Uhkaako Venäjä ”viiden vuoden kuluttua” Eurooppaa. Kun huolestuneet ruotsalaiset tätä ryhtyivät pohtimaan, totesin ystävilleni presidentti Stubbin sanoin lugna puckar, ottakaa iisisti, veli venäläisellä on kädet täynnä muualla. 

• Silti Suomen ei ole syytä unohtaa ulkopolitiikkansa koeteltua peruslinjaa – varovaisuutta. Meillä ei ole syytä uhoon eikä tarpeettomaan kuittailuun Moskovan suuntaan. 

• Venäjällä viidessä vuodessa muuttuu kaikki, mutta sadassa vuodessa ei mikään. – Saltykov-Štšedrin