Asiantuntijan mukaan Suomeen kohdistuu vähemmän turvallisuusuhkaa nyt kuin muutama viikko sitten, koska Venäjän asevoimat ovat muualla

Asiantuntijan mukaan Suomeen kohdistuu vähemmän turvallisuusuhkaa nyt kuin muutama viikko sitten, koska Venäjän asevoimat ovat muualla

Yle uutiset, LEO KOSOLA 7.3. 22:21

https://yle.fi/uutiset/3-12347819

Suomeen ei kohdistu uhkaa, mutta Venäjän hyökkäys pakotti reagoimaan puolustusyhteistyötä syventämällä, arvioivat asiantuntijat A-studiossa.

Suomen valtiojohto kävi viikonloppuna vilkasta turvallisuuspoliittista keskustelua.

Perjantaina sotilasliitto Nato lupasi tiivistää yhteistyötä Suomen kanssa ja presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentti Joe BideninWashingtonissa. Lauantaina Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja puolustusministeri Peter Hultqvist kävivät Suomessa.

Lue myös: Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Twitterissä: Päivän keskustelut Suomessa hyviä – läheinen ja vahva kumppanuus

Maanantain A-studiossa vierailleiden asiantuntijoiden mukaan ahkeralla diplomatialla ei kuitenkaan pyritä paikkaamaan akuuttia turvallisuusvajetta.

– Ei meillä ole mitään turvallisuusvajetta, tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta sanoo.

– Suomen turvallisuuspolitiikkaa on rakennettu niin, että tällainen tilanne voi syntyä. Venäjä voi käyttää asevoimaansa omilla lähialueillaan.

Forsbergin mukaan tilanne on itse asiassa juuri tällä hetkellä tavallista rauhallisempi, koska Venäjältä kestäisi aikaa siirtää joukkonsa Ukrainasta toiseen maahan.

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg on Forsbergin kanssa samoilla linjoilla.

– Suomeen ei kohdistu mitään uhkaa.

Nyberg kuitenkin täsmentää, että Venäjä on arvaamaton.

– Suomella on ennakoimaton ja epävakaa suurvaltanaapuri, jolla muuten on ydinaseita. Siihen pitää varautua.

Turvallisuusvajeen puuttumisesta kertoo sekin, että Suomi on haluttu yhteistyökumppani, arvioi tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta.

Ojasen mukaan viime päivien diplomatia kertoo välittömän uhkan sijaan tarpeesta reagoida tilanteeseen jotenkin. Esimerkiksi kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä vaativa kansalaisaloite keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta alle viikossa.

– Vaje, jota piti paikata, oli reaktiovaje. Keskustelu alkoi olla aika vauhdikasta. Melkein vaadittiin, että jotain pitäisi nyt tehdä.

Koko A-studion maanantain lähetys on katsottavissa Yle Areenassa.