Historioitsijan taidonnäyte kuvaa maamme historiaa idän ja lännen vaikutuksessa

Satakunnan kansa, Kulttuuri | Kirjat

Pekka Harttila 26.11.2022

Sodat ja rauhanteot asettuvat Nybergin tekstissä kohdilleen, mutta häneltä riittää mielenkiintoa myös taloudellisen kehityksen ja kulttuurin kuvaukseen.

René Nybergin kirjaa voi suositella kaikille historian ystäville. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / ARKISTO / Satakunnan Kansa

René Nyberg: Ruotsin ja Venäjän välissä. Esseitä historian varrelta. Siltala 2022. 278 sivua.

Suurlähettiläs René Nybergin uusin kirja Ruotsin ja Venäjän välissä kertoo tekijänsä lukeneisuudesta ja kyvystä hahmottaa Euroopan historian monimutkaisimpiakin valtasuhteita ja niiden muutoksia vuosisatojen saatossa. Tällä kertaa painopiste on Pohjois-Euroopassa, jossa Ruotsi keskiajan lopussa oli lujittamassa otetta “Itämaasta” eli Suomesta; idässä Novgorod oli laajentumassa ja vahvistumassa Venäjäksi. 

Hallitsijat, sodat ja rauhanteot asettuvat Nybergin tekstissä oikeille kohdilleen, mutta häneltä riittää mielenkiintoa muuhunkin, muun muassa taloudelliseen kehitykseen ja kulttuuriin.

Ruotsin perivihollinen aikanaan oli Tanska. Maiden välillä oli monia sotia, mutta ne olivat joskus myös liitossa keskenään. Norja oli itsenäinen tai kuului Tanskalle. Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan voitettua 1520-luvulla Tanskaa hallinneen Kristian II:n (“Tyranni”) alkoi Ruotsilla nousukausi. Se johti lopulta Stolbovan rauhaan 1617, jolloin katsotaan Ruotsin suurvaltakauden alkaneen. Ruotsi laajeni Tanskaan kuuluneilla Etelä-Ruotsin alueilla ja se käsitti myös muun muassa suurimman osan Baltiaa.

Idässä Ruotsin naapurina oli siis Novgorod, jonka kanssa Ruotsi solmi Pähkinäsaaren rauhan vuonna 1323. Tällöin suurin osa Karjalaa tuli Novgorodille Viipurin ja Karjalan kannaksen läntisen osan jäädessä Ruotsille.

Nybergin mukaan alkuaan läntisen ja itäisen vaikutuksen raja Suomessa kulki Päijänteellä siirtyen sitten savolaisia kaskiviljelijöitä seuraten idemmäksi.

Kirjaa elävöittävät kuvaukset kunkin aikakauden merkittävimmistä hallitsijoista ja muista vaikuttajista.

Ennen Venäjän syntyä idässä oli jo 1200-luvulla Aleksanteri Nevski, mutta vasta Pietari Suuresta tuli Venäjän suuruuden luoja. Hänen aikalaisensa ja kilpailijansa oli Ruotsin kuningas Kaarle XII, joka lopulta yritti hallita maataan kaukaa Turkista käsin (Bender). Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin Iso Pohjan sota (muitakin maita oli ajoittain mukana). Suomi joutui tällöin vuosiksi venäläisten joukkojen miehittämäksi. Suomi koki tuskallisen Isovihan. Sota päättyi 1721 Uudenkaupungin rauhaan, mikä oli myös Ruotsin suurvaltakauden loppu. Toisin kuin Baltian maat Suomi säilyi Ruotsin osana.

Ruotsissa alkoi ns. Vapauden aika. Valta siirtyi valtiopäiville, kunnes Kustaa III palautti kuninkaan vanhat valtaoikeudet. Venäjällä hallitsi samoihin aikoihin yli 30 vuotta Kustaan serkku, lujatahtoinen Katariina II. Ruotsissa ja Venäjällä nousi merkittäviä valtiomiehiä, Ruotsissa esimerkiksi suomalaissyntyinen Arvid Horn.

Haminan rauhassa 1809 Suomi siirtyi autonomisena ruhtinaskuntana Venäjälle.

René Nybergin kirja on ansioituneen diplomaatin ja historioitsijan selkeä ja täsmällinen taidonnäyte, jota voi mielihyvin suositella kaikille historian ystäville.