Miksi vakoojasarja Le Bureau koukuttaa?

YLE Uutiset 28.7.2020 klo 12.25 p√§ivitetty 28.7.2020 klo 14.32

https://yle.fi/uutiset/3-11467967

Vakoojaverkko koukuttaa ja saa haaveilemaan urasta agenttina ‚Äď asiantuntijan mukaan Le Bureaun tarinat eiv√§t ole t√§ysin tuulesta temmattuja

Sarjan ensimmäinen jakso on kerännyt Areenassa jo yli 170 000 katsojaa.

Hittisarjaksi niin kotimaassaan Ranskassa kuin Suomessa noussut Le Bureau, suomenkieliseltä nimeltään Vakoojaverkosto on noussut Areenan kevään ja kesän yhdeksi katsotuimmista ohjelmista. Sarja on kerännyt keskimäärin 65 000 katsojaa.

50-osainen sarja kertoo Ranskan salaisen palvelun vakoojista, jotka työskentelevät peitetehtävissä kriisialueilla. Sarjaan on haettu inspiraatiota entisten agenttien omista kokemuksista, joihin se myös osin perustuu.

Tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvalin kertoo Ylen aamussa, ett√§ sarjan aiheet ja toimintatavat eiv√§t ole t√§ysin tuulesta temmattuja vaan vastaavaa toimintaa on todellisessakin el√§m√§ss√§.

Le Bureauta on tituleerattu kaikkien aikojen parhaaksi ranskalaissarjaksi. Sarjassa käsitellään ajankohtaisia teemoja, kuten terroristijärjestö Isisiä, mutta kuinka todenmukaisen kuvan se lopulta antaa tiedustelupalvelun toiminnasta?

‚Äď L√§ht√∂kohtana tietysti on, ett√§ se on televisioviihdett√§, ja sit√§ tehd√§√§n sen ehdoilla, Porvali avaa.

Porvalin mukaan sarjan ehdoton vahvuus on, että se tuo hyvään kerronnalliseen muotoon ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.

‚Äď Sarjan tarinat ovat uskottavia. Eri asia on se, onko Ranskan tiedustelulla sellainen rooli Iranissa ja Ven√§j√§ll√§ kuin esitet√§√§n. Sen sijaan sarjassa n√§ytetty arabimaailma oli eritt√§in onnistunut, emeritussuurl√§hettil√§s, tietokirjailija Ren√© Nyberg toteaa.

Nybergin mielestä fiktion avulla on myös onnistuttu rajaamaan joitain todellisen elämän osia pois sarjasta. Esimerkiksi Kiinan ja brittien tiedustelutoiminnasta ei juurikaan puhuta, vaikka niillä on todellisessa maailmassa suuri merkitys.

Faktan ja fiktion tasapainottelua

Porvalin mukaan Le Bureau onnistuu tasapainoilemaan hyvin fiktion ja faktapohjaisen tiedon välillä. Ihmisten mielikuvat vakoilusta perustuvat hyvin pitkälti viihdeteollisuuteen, mutta vastaavaa toimintaa tapahtuu myös oikeassa elämässä. Maat käyttävät siihen myös merkittävästi resursseja.

‚Äď Sarjassa pist√§√§ silm√§√§n se, ett√§ ainuttakaan kirjallista p√§√§t√∂st√§ tietojen hankinnasta ei sarjassa tehd√§. Siin√§ ei kuvata, miten laillisuus osoitetaan erilaisissa toimissa.

Tämä antaa Porvalin mukaan hieman vääristyneen kuvan siitä, kuinka helppoa on päästä käsiksi sellaisiin tietohin, jotka on länsimaissa sidottu tuomioistuimien päätöksiin. Myös esimerkiksi matkapuhelinten käyttö on Porvalin mukaan sarjassa liian liberaalia.

‚ÄďTodella monessa kohdassa puhutaan puhelimessa asioita, joita ei voi matkapuhelinverkossa puhua. My√∂s neuvotteluhuoneissa on ikkunoita, Porvali naurahtaa.

Agentin ammatti houkuttaa

Ranskassa Le Bureau on herättänyt mielenkiinnon vakoojan ammattia kohtaan ja ihmiset haluavat nyt itse kouluttautua alalle.

Porvali valottaa, että Suomessakin agentin ammattiin päätyminen on täysin mahdollista.

‚Äď Tiedustelupalvelut etsiv√§t palvelukseen sellaisia ihmisi√§, joilla on laaja yleissivistys, monipuolinen kielitaito ja paneutuminen siihen teht√§v√§√§n tai maantieteelliseen alueeseen, joita he hoitavat.

Näitä taitoja voi saada siviilioppilaitoksista. Yleensä operatiivisiin tehtäviin päätyvät tulevat kuitenkin sotilasopetuslaitoksista tai poliisiammattikorkeakoulusta.

‚Äď Kannattaa opiskella kieli√§ ja kulttuuria tai tietoj√§rjestelm√§tiedett√§ ja kyberturvallisuutta, Porvali sanoo agentin urasta haaveileville.

Sarjan viisi ensimmäistä kautta ovat katsottavissa Yle Areenassa ensi vuoden alkuun saakka.

Lue aiheesta lisää:

Huippusuositun Le Bureau -vakoojasarjan tuottaja Alex Berger Ylelle: “Paras palaute tulee oikeilta vakoojilta”