Siltala, syksy 2022, Tietokirjallisuus
ISBN 978-952-388-056-6
KL 93 / 97.1 • SID. (suojapäällinen) • 270 sivua • Kuvitus Graafinen suunnittelu Anders Carpelan
Ilmestyy syyskuussa
Äänikirja ISBN 978-952-388-087-0 E-kirja isbn 978-952-388-086-3
Kokenut diplomaatti ja Venäjäntuntija René Nyberg valottaa esseissään Suomen geopoliittista asemaa ajan pitkässä kaaressa. Nyberg liikkuu Skandinavian ja Venäjän historian maaperällä suvereenisti ja löytää kiinnostavia rinnakkaisuuksia menneen ja uudemman maailman murroskohdista.
Pohjolan vanhin yya-sopimus solmittiin 1493 Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Tanskan välillä, sillä vihollinen – Ruotsi – oli heille yhteinen. Siksi myös vanhin tunnettu Iivana Julman muotokuva löytyy Tanskasta. Pohjalaiset vastustivat 1700-luvun loppupuolella tieyhteyksien parantamista Savoon ja Karjalaan aivan samasta syystä kuin Suomi vältti poikittaisteiden rakentamista Lappiin kylmän sodan aikana.
Pietari Suuri nöyryytti ruotsalaisia sotavankeja marssittamalla heidät Moskovan läpi. Hän teki samoin kuin ruotsalaiset, jotka esittelivät 1570-luvulla tanskalaisia sotavankeja tukholmalaisille. Pietari Suuri ratsasti vankikolonnan perässä, toisin kuin Stalin kesällä 1944. Stalin ei itse näyttäytynyt, mutta marssitti silti saksalaisia sotavankeja Moskovassa ja pesetti kadut huolellisesti heidän jälkeensä.
Miksi Tanska selvisi Suuren Pohjan sodan jälkeisestä 1700-luvusta ilman sotia, vaikka Ruotsi sekaantui niin moniin tuhoisiin sotiin? Ruotsin kohdalla kahden rintaman sodan uhka poistui vasta sitten, kun Ruotsi oli menettänyt Suomen ja Tanska Norjan. Silloin kahdesta tuli neljä.
Nybergin esseet yllättävät ja näyttävät lukijalle historian jatkumon ja dynaamisuuden, alati muuttuvan muodon.
Ote kirjasta Ruotsin ja Venäjän välissä
Uusi raja jäi historiaan Pietari Suuren rajana. Ulkoasiainkansankomissaari Vjatšeslav Molotov puhui ”suunnilleen Pietari Suuren linjasta” välittäessään Ruotsin kautta talvisodan rauhanvaatimukset Suomelle. Pääministeri Risto Ryti ja J. K. Paasikivi eivät neuvotteluissa 8.–13. maaliskuuta 1940 Kremlissä onnistuneet muuttamaan tätä. Historiansa osaava Paasikivi muistutti Molotovia, että Pietari Suuri oli maksanut Uudenkaupungin rauhassa Ruotsille suuren korvauksen. Tähän Molotov vastasi Paasikiven muistelmien mukaan ”leikkisästi”: ”Kirjoittakaa kirje Pietari Suurelle. Jos hän käskee, niin maksamme korvauksen.” Pietari Suuren seuraaja ei kuitenkaan osallistunut Moskovan rauhanneuvotteluihin, ei Paasikiven rauhantunnusteluihin talvella 1944 eikä välirauhaneuvotteluihin syyskuussa 1944. Sen sijaan hän johti yya-sopimusneuvotteluja huhtikuussa 1948, joihin Paasikivi lähetti Urho Kekkosen. Paasikivi tapasi Stalinin viimeisen kerran toukokuussa 1941 päättäessään lähettiläsvuotensa Moskovassa.
Stalinin johtamien neuvottelujen epäonnistuminen syk-syllä 1939 vei sotaan. Molotov tähdensi Rytille ja Paasikivelle maaliskuussa 1940, että ”nyt määräsi sodan laki”. Tätä logiikkaa seuraten ei Stalin talvisodan jälkeen ollut enää valmis tyytymään vähempään kuin Pietari Suuri aikoinaan. Molemmat halusivat myös häätää naapurivallan Laatokalta. Kun presidentti Truman elokuussa 1945 Potsdamissa onnitteli Stalinia Berliinin valtaamisesta, huomautti generalissimus, että Aleksanteri pääsi Pariisiin. Ruotsi menetti ”Suomen kivisimmän kaupungin” Suuressa Pohjan sodassa. Viipuri yhdistettiin vuonna 1811 Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan. Lopullisesti Viipuri menetettiin talvisodassa. Enää vain kivet puhuvat suomea.
RENÉ NYBERG (s. 1946) on pitkän diplomaattiuran tehnyt East Office of Finlandin entinen toimitusjohtaja. Nyberg astui ulkoasiainministeriön palvelukseen vuonna 1971. Vuonna 2000 hänet nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan ja neljä vuotta myöhemmin Berliiniin. East Officessa hän aloitti vuonna 2008 jääden sieltä eläkkeelle vuonna 2013. Nybergin kirja Viimeinen juna Moskovaan
(2015) oli valtaisa myynti- sekä arvostelumenestys. Se on myös käännetty useille kielille. Nybergin edellinen teos Patriarkkoja ja oligarkkeja ilmestyi vuonna 2019.
