HS oheinen jutun viittaus Talvisota-elokuvan vastaanottoon toi mieleen omat havaintoni.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009233297.html?share=eb8847d212d27db56e420019bfa40088
Talvisota-elokuvan vastaanotto Berliinin filmifestivaaleilla 1990 oli nuiva, sillä suomalaisten ja
saksalaisten erot sodan muistoista olivat niin erilaiset. Yleisökysymys oli kuvaava: ”Paljonko metsää
tuhoutui elokuvan tekemisessä?
Viittasin asiaan keväällä 1991 Los Angelesissa pidetyssä Pohjolan turvallisuutta koskevassa
seminaarissa. Oheisena Krister Wahlbäckin ja minun yhteisartikkelin aloitussivu.
“It was probably a faux pas to present a Finnish film featuring the Winter War at the Berlin Film Festival in 1990. The film is based on a novel describing the war from the point of view of an infantry company. The book was a bestseller, and the film became a major box-office hit. The film depicts death and destruction in a fight against all the odds. One of the most pertinent questions put to the producer and director of the film in Berlin was—how much forest had to be destroyed to achieve the desired effects in this film?”
