Suomen ja Venäjän kiistelty sopimus sai viisi vuotta jatkoaikaa ”Moraalinen pohja puuttuu”

Print Friendly, PDF & Email

MITÄ käytännön merkitystä sopimuksen jaloilla lupauksilla sitten on tilanteessa, jossa Venäjä on rikkonut lupauksensa ja kansainväliset sopimuksensa hyökkäämällä Ukrainaan ja pommittamalla maan siviilejä?

– Ei mitään, sanoo vuosia Suomen Moskovan-suurlähettiläänä toiminut konkaridiplomaatti René Nyberg.

Nybergin mukaan sopimukselta puuttuu poliittinen ja moraalinen pohja. Tilannetta voi verrata syyskuuhun 1990, jolloin presidentti Mauno Koivisto irrotti Suomen Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista.

– Sopimuksesta löytyviä pykäliä on ihan turha lähteä enää tulkitsemaan. Maailma on muuttunut, eikä niistä saa enää mitään koukkua. Siinä mielessä tämä sopimus ei ole mielenkiintoinen.

Voiko kuitenkin olla mahdollista, että Venäjä yrittää tulkita sopimusta omia tavoitteitaan edistääkseen? Nyberg sanoo, ettei näe kuinka tällainen tilanne voisi enää syntyä.

– Meillä on nyt uusi tilanne, joka syntyi siitä, että Venäjä aloitti sodan Euroopassa. Ei ole enää paluuta siihen missä aiemmin oltiin.

Suomen ja Venäjän vuonna 1992 tekemä sopimus oli pitkälti kopio sopimuksesta, jonka Venäjä ja Saksa solmivat Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen.

– Jälkeenpäin voidaan kysyä, että mihin sellaista tarvittiin. Vastaus on, että ei mihinkään. Mutta kysymys oli poliittisesta kulttuurista – kun Saksa teki sellaisen, niin mekin teimme.

Kokenut Venäjä-tuntija Rene Nybergin mukaan valtiosopimuksella ei käytännössä ole enää merkitystä.

KUVA: JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

Lue Iltasanomien artikkeli 12.7.2022