Wallenbergit ja Suomi

Hannu Rautkallion kirja Pohjoinen liitto, Wallenbergit ja Suomi, 656 s, Otava 2021 on monipuolinen kuvaus puolitoista vuosisataa kestÀneestÀ katkeamattomasta yhteydestÀ, joka perustui yhteiseen kieleen ja suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan samankaltaisuuteen. Tarinan alku korostaa autonomisen Suomen erikoisasemaa VenÀjÀn keisarikunnassa. TÀmÀ salli finanssiautonomiaa nauttivan suuriruhtinaskunnan liittyÀ ulkojÀsenenÀ vuonna 1873 perustettuun skandinaaviseen rahaliittoon. SitÀ ennen Suomi oli A.O. Wallenbergin avulla ja VenÀjÀn finanssiministeriön hyvÀksymÀnÀ siirtynyt kultakantaan, johon rupla sidottiin vasta parikymmentÀ vuotta myöhemmin.

Wallenbergin pankki- ja teollisuusdynastian perustaja AndrĂ© Oscar Wallenbergin (1816-1866) ja tĂ€mĂ€n pojan Knut Agathon Wallenbergin (1853-1938) tĂ€rkein kontakti Suomessa oli senaattori Leo Mechelin (1839-1914). AndrĂ© Oscarin poika Marcus Wallenberg vanhempi (1864–1943) oli suvun seuraava johtohahmo, ja hĂ€nen pojistaan ”vuorineuvos” Marcus Wallenberg nuoremmasta (1899–1982) kehittyi suvun tĂ€rkein kontakti Suomeen sodanaikana ja sen jĂ€lkeen. KĂ€ydessÀÀn tervehtimĂ€ssĂ€ Suomen Pankin pÀÀjohtaja Mauno Koivistoa vuonna 1976, Marcus Wallenberg totesi tavanneensa tasan viisikymmentĂ€ vuotta sitten ensimmĂ€isen kerran Risto Rydin Suomen Pankissa.

Wallenbergien yhteydet Leo MechelinistĂ€ Risto Rytin, J. K. Paasikiveen ja lopulta Urho Kekkoseen on hĂ€mmĂ€styttĂ€vĂ€ tarina. LisĂ€ksi tulevat lĂ€heiset yhteydet ja ystĂ€vyys Suomen teollisuusjohtajien kanssa. EsimerkkinĂ€ mainittakoon jatkosodan aikainen ulkoministeri Henrik Ramsay (1861–1951), joka sodan ja SörnĂ€isten kuritushuoneen jĂ€lkeen siirtyi Suomen Höyrylaivayhtiön, FÅA:n pÀÀjohtajaksi. HĂ€n testamenttasi Wallenbergille purjeveneensĂ€ s/y Reginan, jolla Wallenberg kĂ€vi 1970-luvulla joka kesĂ€ Kultarannassa. Kirja kĂ€sittelee myös yksityiskohtaisesti niitĂ€ lukuisia sijoituksia Suomessa ja Suomen valtiolle tĂ€rkeitĂ€ lainaneuvotteluja, joissa WallenbergeillĂ€ oli keskeinen rooli. Dramaattisina esimerkkeinĂ€ Strömberg – Asea sekĂ€ ydinvoimaneuvottelut.

Yhteys Urho Kekkoseen syntyi hitaasti. Aloite oli Marcus Wallenbergin vuonna 1962. Seuraavina vuosina tapaamisia oli vain yksi tai kaksi, kunnes 1970-luvulla samanikÀisten miesten vÀlille kehittyi syvÀ ja luottamuksellinen yhteys, joka johti intensiiviseen kanssakÀymiseen. Kekkonen sairastui syyskuussa 1981 ja Wallenberg menehtyi vuotta myöhemmin, johon Rautkallion kirja pÀÀttyy.

Kirjan ansioita on nimenomaan Suomen ja Ruotsin yhteyksien tarkastelu Wallenbergien arkiston kautta. Esimerkiksi Marcus Wallenbergin pÀivÀkirjamerkinnÀt ovat kirjan perusteella valaisevia ja yksityiskohtaisia, joita Rautakallio vertaa muun muassa Kekkosen vastaaviin pÀivÀkirjamerkintöihin.