Esko Aho: 1991, Mustien joutsenten vuosi

Esko Aho - Mustien joutsenten vuosi

Kommentteja kirjan julkistamistilaisuudessa

19.10.2020

Otava

Tarkastelen kirjan Venäjä-aihetta kolmesta näkökohdasta:

  1. Neuvostoliiton romahtaminen
  2. Viron jälleen itsenäistyminen
  3. Yya-sopimuksen saattohoito

1. Neuvostoliiton romahtaminen ja katoaminen kartalta oli varsinainen Musta joutsen. Esko lainaa kirjassaan Jegor Gaidaria, Jeltsinin ensimmäistä pääministeriä ja Venäjän talousuudistusten aivoja. Gaidarin mukaan neuvostovalta romahti, kun se ei enää ollut valmis käyttämään väkivaltaa omaa väestöä kohtaan. Valheelle ja väkivallalle perustunut järjestelmä oli tullut tiensä päähän.

Romahdus oli täydellinen ja raju. Moskova menetti sekä Stalinin luoman ulkoisen imperiumin että vuosisatojen aikana kasvaneen sisäisen imperiumin. Venäjä supistui Pietaria edeltäneen ajan kokoon.

Ns. nuorisopolitiikan neuvostosuhteet olivat Suomen puolueiden nousevien kykyjen koulutuskentt√§. Siin√§ kaksikymppiset joutuivat puolustamaan Suomen ulkopolitiikkaa kovaksikeitettyjen ammattimiesten eli komsomollien kanssa. Janajev, joka maistissa ja t√§risevin k√§sin johti vallankaappareita eli putŇ°isteja, oli mies, johon Esko oli t√∂rm√§nnyt Komsomolin korkeana pomona. Janajev v√§istyi t√§lt√§ paikalta, kun h√§nest√§ tuli isois√§. Eli eiv√§t nuoret suomalaiset poliitikot olleet niin kokemattomia naapurin k√§sittelyss√§, kuin heid√§n ik√§ns√§ sai olettamaan

Esko kuvaa miten Suomen poliittinen johto, Tasavallan presidentti ja hallitus, pääsi jyvälle siitä, mitä Moskovassa tapahtui elokuussa 1991. Tässä Esko nosta mielestäni oikein suurlähettiläs Heikki Talvitien raportoinnin, joka Eskon sanoin tajusi mitä kello oli lyönyt. Baltian maiden tie vapauteen oli auennut. Päätös solmia diplomaattisuhteet Baltian maihin välittömästi, eikä odottaa tilanteen kehittymistä, merkitsi sitä, että Suomi tunnusti todellisen vallan vaihtumisen Moskovassa. Tapa, jolla päätös Suomen hallituksessa tehtiin, nosti pääministerin ja presidentin yhteistyön uuteen vaiheeseen.

2. Diplomaattisuhteiden palauttamisella erityisesti Viroon on sill√§kin oma taustahistoriansa. Esko korostaa mielest√§ni pit√§v√§sti, ett√§ Urho Kekkosen matka Viroon ja Tarttoon 1964 ei merkinnyt maan Neuvostoliittoon liitt√§misen tunnustamista, vaikka Kekkosta syytetiin nimenomaa t√§st√§ Suomen lehdiss√§. Matka oli ep√§virallinen ja tapahtui paluumatkalla Puolaan suuntautuneelta valtiovierailulta. Tosin Nikita HruŇ°tŇ°ov, jolla talvella 1964 oli en√§√§ puoli vuotta aikaa puoluejohtajana, soitti Kekkoselle t√§m√§n laskeuduttua Tallinnaan ja toivotti h√§net tervetulleeksi Neuvosto-Viroon.

Kekkosen matka oli historiallinen ja sen yksityiskohdat esimerkki politiikan tekemisestä, ja tässä tapauksessa erityisesti ulkopolitiikan tekemisestä. Hän yllätti neuvostoisäntänsä, joiden joukossa oli runsaasti viron kieltä taitamattomia, puhumalla Tarton yliopistossa viroa.

Urho Kekkonen Tartossa 1964.

Eskon kirja tuo virolaisesta muistelmakirjallisuudesta löytynyttä uutta tietoa matkaan. Kekkosen Vironmatkaa seurasi vuotta myöhemmin Helsingin ja Tallinnan välisen laivaliikenteen avaaminen, ja loppu on historiaa.

3. Myös yya-sopimuksen kumoamisella oli taustahistoriansa. Syyskuussa 1990 Presidentti Koivisto totesi valtioneuvostossa, että yya-sopimuksen viittaukset Saksaan ovat menettäneet merkityksensä. Tämä tapahtui osana ns. operaatio Paxia, jossa Suomi irtisanoi yksipuolisesti Pariisin vuoden 1947 rauhansopimuksen Suomelle asettamat sotilaalliset rajoitukset.

Suomella oli syksyllä 1990 kiire, sillä yhdistynyt Saksa saavutti lokakuun alussa täyden suvereniteetin. Ellei Suomi olisi toiminut niin kuin se toimi, olisi suvereniteetti palautettu Saksalle, mutta Pariisin rauhansopimuksen määräykset olisivat vielä rajoittaneet Suomen täysivaltaisuutta.

Sen enemp√§√§ Koivisto kuin ulkoministeri√∂ eiv√§t t√§ss√§ vaiheessa suunnitelleet yya-sopimuksen kumoamista. Ainoa henkil√∂, joka oivalsi operaatio Paxin yya-sopimuksen kumoamisen ensiaskeleeksi oli ruotsalainen diplomaatti ja historioitsija Krister Wahlb√§ck. H√§n tuli ty√∂huoneeseeni Merikasarmilla ja totesi ‚Äď ni har vidr√∂rt FSB pakten ‚Äď olette kajonneet yya-sopimukseen! Krister oli oikeassa, mutta se ei ollut meid√§n motivaatiomme syksyll√§ 1990.

Kristerin kirja J√§ttil√§isen henk√§ys Ruotsin ja Suomen suhteista on lopultakin t√§n√§ syksyn√§ julkaistu suomeksi ‚Äď suosittelen.

Kun Neuvostoliito lakkasi olemasta tilanne muuttui. Esko noteeraa mielenkiintoisesti, ett√§ kun Helsingin Sanomien toimittaja elokuun lopussa 1991 tiedusteli Koivistolta tarpeesta arvioida yya-sopimusta, Koivisto vastasi yksisanaisesti ‚Äď ei. Esko kysyy, oliko h√§n siin√§ vaiheessa todella tuota mielt√§?