J. K. Paasikivi 150 vuotta

J.K.Paasikivi 150 vuotta

Juhlaseminaarin paneeli
27.11.2020

Joitakin reflektioita Paasikiven hengessÀ:

– Kaikki tuntevat Paasikiven toteamuksen tosiasioiden tunnustamisesta kaiken viisauden alkuna. Lausuttuna vuonna 1945 se edusti kĂ€sinkosketeltavaa todellisuutta. Sen toistaminen ilman taustoitusta tekee siitĂ€ kuitenkin helposti banaalin.

Itse pidÀn Paasikiven toteamusta Aktivisti ei saa olla ajattomalla ajalla syvÀllisempÀnÀ ja monipuolisempana. Se on vahva ohje, joka sisÀltÀÀ kehotuksen toimia vasta, kun aika on kypsÀ.

Presidentti Koiviston pÀÀtös kolmekymmentĂ€ vuotta siten, syyskuussa 1990 on tĂ€stĂ€ esimerkki. HĂ€n totesi, ettĂ€ Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset mÀÀrĂ€ykset sekĂ€ yya-sopimuksen Saksaa koskevat viittaukset olivat menettĂ€neet merkityksensĂ€. – Oli aika toimia, sillĂ€ Saksat olivat yhdistymĂ€ssĂ€.

Presidentti Niinistö osoitti vastaavanlaista tilannetajua lentÀmÀllÀ elokuussa 2014 Sotƥiin tapaamaan presidentti Putinia. TÀllÀ hÀn varmisti vuoropuhelun jatkumisen Kremlin kanssa.

– Neuvottelut Stalinin kanssa syksyllĂ€ 1939 sekĂ€ lĂ€hettilĂ€svuosi Moskovassa 1940–41 olivat Paasikiven lopullinen formative experience – ratkaiseva kokemus, joka pysyvĂ€sti vaikutti hĂ€nen linjaansa.

Paasikiven Moskovan-pÀivÀkirja on karua luettavaa. Kremlin nÀkökulmasta talvisota oli jÀÀnyt kesken, ja sitÀ jatkettiin nyt toisin keinoin. Baltian maiden liittÀminen Neuvostoliittoon kesÀllÀ 1940 karisti viimeisetkin epÀilyt Stalinin tavoitteista. SekÀ Latvian ettÀ Liettuan sovjetisoijat olivat Molotovin sijaisia ja siten Paasikiven neuvottelukumppaneita Moskovassa.

  • Andrei VyĆĄinski, vuoden 1937 nĂ€ytösoikeudenkĂ€yntien tuomari, Paasikiven mukaan – ”Fanaatikko ja ikĂ€vĂ€ mies”.
  • Vladimir Dekanozov, joka teloitettiin joulukuussa 1953 yhdessĂ€ entisen esimiehensĂ€ Lavrenti Berijan kanssa.
  • Viron sovjetisoijaa Andrei Ćœdanovia Paasikivi kutsui ”Suomen pahimmaksi viholliseksi”, tosin tĂ€mĂ€n pĂ€ivĂ€kirjamerkinnĂ€n hĂ€n jĂ€tti muistelmistaan pois.

Den svenska orienteringen oli Mannerheimin nĂ€kemys Pohjoismaisesta suuntauksesta. Se oli Paasikiven pÀÀtehtĂ€vĂ€ myös Tukholmassa 1936–39 ja hĂ€nen jatkuva pyrkimyksensĂ€ talvisodan ja vĂ€lirauhan aikana. ”Meille on hengen asia, ettĂ€ pÀÀsemme Pohjolan blokkeihin, ei mitÀÀn VenĂ€jÀÀ vastaan, tunnen maan. Mutta jos jÀÀmme tĂ€mĂ€n valtakunnan intressipiiriin, on se meille kuolema.”

Video: Paasikivi 150 vuotta

Paneeli alkaa kohdasta 59.00

https://jwp.io/s/n6XQKGPu