J. K. Paasikivi 150 vuotta

J.K.Paasikivi 150 vuotta

Juhlaseminaarin paneeli
27.11.2020

Joitakin reflektioita Paasikiven hengessä:

– Kaikki tuntevat Paasikiven toteamuksen tosiasioiden tunnustamisesta kaiken viisauden alkuna. Lausuttuna vuonna 1945 se edusti käsinkosketeltavaa todellisuutta. Sen toistaminen ilman taustoitusta tekee siitä kuitenkin helposti banaalin.

Itse pidän Paasikiven toteamusta Aktivisti ei saa olla ajattomalla ajalla syvällisempänä ja monipuolisempana. Se on vahva ohje, joka sisältää kehotuksen toimia vasta, kun aika on kypsä.

Presidentti Koiviston päätös kolmekymmentä vuotta siten, syyskuussa 1990 on tästä esimerkki. Hän totesi, että Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset määräykset sekä yya-sopimuksen Saksaa koskevat viittaukset olivat menettäneet merkityksensä. – Oli aika toimia, sillä Saksat olivat yhdistymässä.

Presidentti Niinistö osoitti vastaavanlaista tilannetajua lentämällä elokuussa 2014 Sotšiin tapaamaan presidentti Putinia. Tällä hän varmisti vuoropuhelun jatkumisen Kremlin kanssa.

– Neuvottelut Stalinin kanssa syksyllä 1939 sekä lähettiläsvuosi Moskovassa 1940–41 olivat Paasikiven lopullinen formative experience – ratkaiseva kokemus, joka pysyvästi vaikutti hänen linjaansa.

Paasikiven Moskovan-päiväkirja on karua luettavaa. Kremlin näkökulmasta talvisota oli jäänyt kesken, ja sitä jatkettiin nyt toisin keinoin. Baltian maiden liittäminen Neuvostoliittoon kesällä 1940 karisti viimeisetkin epäilyt Stalinin tavoitteista. Sekä Latvian että Liettuan sovjetisoijat olivat Molotovin sijaisia ja siten Paasikiven neuvottelukumppaneita Moskovassa.

  • Andrei Vyšinski, vuoden 1937 näytösoikeudenkäyntien tuomari, Paasikiven mukaan – ”Fanaatikko ja ikävä mies”.
  • Vladimir Dekanozov, joka teloitettiin joulukuussa 1953 yhdessä entisen esimiehensä Lavrenti Berijan kanssa.
  • Viron sovjetisoijaa Andrei Ždanovia Paasikivi kutsui ”Suomen pahimmaksi viholliseksi”, tosin tämän päiväkirjamerkinnän hän jätti muistelmistaan pois.

Den svenska orienteringen oli Mannerheimin näkemys Pohjoismaisesta suuntauksesta. Se oli Paasikiven päätehtävä myös Tukholmassa 1936–39 ja hänen jatkuva pyrkimyksensä talvisodan ja välirauhan aikana. ”Meille on hengen asia, että pääsemme Pohjolan blokkeihin, ei mitään Venäjää vastaan, tunnen maan. Mutta jos jäämme tämän valtakunnan intressipiiriin, on se meille kuolema.”

Video: Paasikivi 150 vuotta

Paneeli alkaa kohdasta 59.00

https://jwp.io/s/n6XQKGPu