Karkkilan Tienoo 8.10.2019
Karkkilan seurakunnan Miestenpiirissä entinen suurlähettiläs René Nyberg sanoi oikeusvaltioperiaatteen puuttumisen heikentävän Venäjän taloutta ja aiheuttavan mielivaltaa
– Venäjän suurin ongelma on se, ettei maa ole oikeusvaltio. Näin totesi Karkkilan Miestenpiirissä viime perjantaina vieraillut entinen suurlähettiläs René Nyberg. Hänellä on pitkä kokemus Neuvostoliitosta ja Venäjästä. René Nyberg (s. 1946) on pitkän diplomaatin uran tehnyt East Office of Finlandin entinen toimitusjohtaja. – Mitä Venäjällä tapahtuu? Vuonna 2024 maassa on presidentinvaalit ja perustuslain mukaan Vladimir Putin ei voi enää olla ehdolla vaaleissa. Putin joko lähtee presidentin paikalta, tai sitten ei lähde. Venäjällä järjestelmä ei tunne mekanismia, jolla vallanvaihto toteutetaan. Vain demokratia voi vaihtaa johtajaa. Venäjällä valta on pyhitetty, Boris Jeltsin testasi viittä pääministeriä ja lopulta valitsi Putinin seuraajakseen. Putin lupasi Jeltsinille ja tämän lähipiirille koskemattomuuden. – Venäjän talous hiipuu, maa on suuresti riippuvainen energian myynnistä. Talouden hiipumiseen vaikuttaa se, ettei Venäjä ole oikeusvaltio, kertoi Karkkilassa René Nyberg.
Venäjällä ei ole omaisuuden suojaa
Suomessa kaikki ovat samanarvoisia lain edessä.
Suomessa myös oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti omaisuus on suojattu. – Venäjällä vuosina 19171991 ei ollut yksityisomistusta ja yhä suhtautuminen omistamiseen on hankalaa. Neuvostoliitossa kaupan käyminen oli suurten rangaistusten uhalla kiellettyäja nyt uuteen järjestykseen sopeutuminen on ollut hankalaa. Muissa itäblokkiin kuuluneissa maissa muutos on ollut helpompi, koska omistaminen ja kaupan käyminen oli kiellettyä vain noin 40 vuoden ajan, Venäjällä kielto kesti 70 vuotta, huomautti René Nyberg. Hän myös korosti, että esimerkiksi Virossa voitiin katsella Neuvostoliiton aikana Suomen televisiota, sen vuoksi virolaisilla oli kuva ja tietous toisenlaisesta maailmasta. Myös esimerkiksi DDR:ssä katsottiin Länsi-Saksan televisiota. Myös heillä oli käsitys toisesta maailmasta. – Venäjän ongelmana on, ettei valtio ole tunnustanut omaisuuden suojan olevan osa markkinataloutta. Tämän vuoksi maassa esiintyy suurta epävarmuutta ja mielivaltaa. Tämä vaikuttaa maan talouteen. – Omaisuuden suojan puuttuminen ja koko oikeusvaltioperiaatteen puuttuminen on tärkein syy sille, miksi Venäjän talous ei kasva. Toinen syy on Kri
min liittämisestä johtuvat talouspakotteet ja Itä-Ukrainan sota. Tämän vuoksi ruplan kurssi on heikentynyt kahdessa vuodessa 60 prosenttia, se vaikeuttaa taloutta melkoisesti.
Tarinoita oligarkeista
René Nyberg kertoi Karkkilan Miestenpiirissä myös oligarkeista. Neuvostoliiton luhistuminen 1990-luvun alussa johti omaisuuden uusjakoon. Muun muassa tehtaita ja öljykenttiä siirtyi nuorten liikemiesten omistukseen. Nybergin mukaan kyse oli ”nykyajan suurimmasta omaisuuden siirrosta yksityisiin käsiin”. Hän tosin huomautti, että tehtaat ja öljykentät olivat huonossa kunnossa, oligarkit laittoivat ne kuntoon. – Oligarkkeja yhdistää se, että he ovat opiskelleet luonnontieteitä, joka on ideologioista vapaata. Nybergin mukaan jännitteitä Venäjällä on aiheuttanut oligarkkien näyttämä rikkaus. Esimerkiksi Sveitsissä vaurautta ei näytetä, Venäjällä rikkaat ovat avoimesti näyttäneet vaurautensa. Tämä on lisännyt jännitteitä. Nyberg työurallaan tapasi monia oligarkkeja. Uudessa kirjassaan Patriarkkoja ja oligarkkeja Nyberg kertoo näistä kohtaamisista. T?ukotkan kuvernööri Roman Abramovit? oli ensimmäinen oligarkki, joka vieraili Suomen suurlähetystössä. Myöhemmin öljyteollisuudessa rikastunut mies osti lontoolaisen jalkapalloseura Chelsean.
Pian kylään saatiin myös kaivosyhtiö Severstalin omistaja Aleksei Morda?ov ja alumiiniteollisuuden kärkinimi Oleg Deripaska. Ensiksi mainittu haudutteli Rautaruukin ostamista, kun taas jälkimmäinen tahtoi keskustella metsäteollisuudesta – ja vapaa-ajan kalastuksesta. Myös Venäjän varakkain mies ja opposition keulahahmo Mihail Hodorkovski kuljetettiin lähetystöön. Kutkuttavasti herraan pidettiin yhteyttä samaan aikaan, kun lehdet kirjoittivat kohuotsikoita Putinin ja Hodorkovskin välirikosta. Ehtipä Hodorkovski pistäytyä Suomessakin. Hän oli Jorma Ollilan vieraana Toivonojan kartanolla lokakuussa 2003. Karkkilassa Nyberg huomautti, että venäläisten suhde omistamiseen on yhä hankala. – Yksityinen omaisuus koetaan yhä valtiolta privatisoiduksi omaisuudeksi. Omistaminen on osittain vieläkin moraalinen mahdottomuus venäläisille. -ew
Suomalaiset eivät pakolla sijoita
Karkkilan Miestenpiirissä René Nyberg nosti Suomen ja Venäjän välisen puukaupan tyrehtymisen esimerkiksi maidemme erilaisista kulttuureista. Venäjä asetti vuonna 2009 puukaupalle tullit. Haluna oli hillita suomalaisten venäläisen puun ostointoa ja saada suomalaiset metsäteollisuusyritykset sijoittamaan Venäjälle. Eli venäläisten ajattelun mukaan sen sijaan, että Suomi tuo raaka-ainetta Venäjältä ja jalostaa sen omilla tehtaillaan, puutullien asettaminen johtaisi suomalaisiin investointeihin Venäjälle – Venäläiset eivät kuitenkaan ymmärrä, etteivät suomalaiset pakolla sijoita. Suomen metsäteollisuus pysäytti laajennushankkeet, supisti toimintaansa Venäjällä ja purki puunhankintaorganisaatioita. Suomalaiset tehtaat siirtyivät enenevässä määrin käyttämään koivukuidun sijasta havukuitua, mikä vähensi pysyvästi tarvetta tuoda puuta Venäjältä. Seurauksena Luoteis-Venäjän puunhankintatalous romahti. Globaalin metsäteollisuuden huomio siirtyi muualle, ja se investoi erityisesti Etelä-Amerikkaan.
Syvää kirkollista yhteistyötä
Karkkilan seurakunnan Miestenpiirissä René Nyberg kertoi myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksikirkon oppikeskusteluista. – Piispa Martti Simojoki 1960-luvulla mietti, miten Suomen evankelisluterilainen kirkko saisi yhteyden Viron kirkkoon ja inkeriläisiin. Simojoki ymmärsi, että yhteys voi syntyä Moskovan ortodoksikirkon kautta, selvitti Nyberg. Simojoki oli vakuuttunut siitä, että hyvät yhteydet Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa edistäisivät myös yhteyksien saamista eri puolille suurta Neuvostoliittoa karkotettuihin luterilaisiin inkeriläisiin, jotka ovat Suomesta Venäjälle nykyisen Leningradin alueelle (Leningradskij oblast) siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä. Nybergin mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon hyvien keskinäisten yhteyksien ideoimisen ja rakentamisen keskeiset henkilöt olivat arkkipiispa Martti Simojoki ja metropoliitta Nikodim. Heidän välilleen syntyi lämmin ystävyys ja tiivis yhteistyö. Moskovan patriarkalla oli KGB:n toimeksianto liittää Suomen evankelis-luterilainen kirkko osaksi Neuvostoliiton rauhan propagandaa. Tämä olisi ollut toteutuessaan Suomen kirkolle tuhon tie. Oli Martti Simojoen taitavuutta ettei näin käynyt. – Seurasin kasvavalla mielenkiinnolla Suomen evankelisluterilaisen kirkon vuoropuhelua Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Näiden oppikeskustelujen poliittinen tausta oli arkkipiispa Martti Simojoen oivallus, ettei Suomen kirkon suinkaan tule lähteä mukaan Neuvostoliiton masinoimaan niin sanottuun rauhantoimintaan, vaan hakeutua kirkkona yhteyteen Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Vuonna 1970 alkaneiden oppikeskustelujen menestyksestä kertoo, että ne jatkuivat myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Keskustelut keskeytettiin vuonna 2014 lähinnä seksuaalietiikkaa koskevien näkemyserojen vuoksi. – Arkkipiispa Simojoen toiminta oli taitavaa sekä ulkopoliittisesti pätevää ja viisasta. Rooman ja Bysantin raja Ruotsin, ja nyttemmin Suomen itärajalla, on yhä merkittävä kulttuureja erottava kuilu, teroittaa Nyberg.
Kielikurssi oli ensimmäinen tutustuminen Neuvostoliiton ankeaan arkeen
René Nybergin suhde Neuvostoliittoon, Venäjään ja venäläisiin ulottuu vuosikymmenenten taakse. … Aloitin vaimoni kanssa venäjän kielen opinnot Helsingin yliopistossa ja vuonna 1971 lähdin silloiseen Leningradiin Suomi-Neuvostoliitto -seuran järjestämälle kielikurssille. Se oli ensimmäinen tutustuminen Neuvostoliiton ankeaan arkeen. Uudella kielikurssilla Nyberg oli vuonna 1972. Vuonna 1975 hän aloitti työt Suomen suurlähetystössä Moskovassa osaten venäjän kielen. Ulkoasiainministeriön palvelukseen vuonna 1971 astunut Nyberg hoiti vuoteen 2000 asti erilaisia tehtäviä Moskovassa, Leningradissa, Brysselissä, Bonnissa ja Wienissä.
Vuonna 2000 hänet nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan ja vuonna 2004 hän siirtyi suurlähettilääksi Berliiniin. East Officessa hän aloitti vuonna 2008. Sieltä hän jäi eläkkeelle vuoden 2013 lopussa.
