Paasikivi Moskovassa VIDEO

Paasikivi Moskovassa

Paasikiven elämäntyö Рkeskustelutilaisuus 29.8.2020

Keskustelijoina:

Professori Martti Häikiö

Kirjailija Kirsti Manninen

Suurlähettiläs René Nyberg

Dosentti Mikko Majander

Tohtori Juha Tarkka

Tohtori Hannu Immonen

Paikka: Jukola, Paasikiven työhuonemuseo, Kerava

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Osuustoimintakeskus Pellervo

Kuvaus: Matti Ketola, Osuustoimintakeskus Pellervo

Videolla Ren√© Nybergin keskusteluosuus “Mik√§ oli Paasikiven linja ennen vuotta 1944”, kohdassa 0.22.55

Mikä oli Paasikiven ulkopoliittinen linja ennen vuotta 1944?

Kysymysasettelu ja Mikko Majanderille esitetty jatkokysymys lähtevät siitä, että Paasikiven linja muuttui, kun sota hävittiin. Väitän, ettei näin ollut.

Ulkoministeri Pekka Haavisto viittasi puheessaan suurl√§hettil√§skokouksessa 24.8. Mauno Koivistoon, joka syksyll√§ 2002 antoi haastattelun kirjastaan Ven√§j√§n idea. Moskovalainen toimittaja oli varannut revolverikysymyksen loppuun: ‚ÄĚMik√§ on mielest√§nne Suomen idea?‚ÄĚ Koivisto vastasi ven√§j√§ksi yhdell√§ sanalla vyŇĺit, jonka voi k√§√§nt√§√§ eloonj√§√§miseksi, selviytymiseksi. T√§m√§ oli my√∂s Paasikiven linja sortovuosista vaaran vuosiin.

H√§nen k√§sityksens√§ bolsevikeista ja neuvostoj√§rjestelm√§st√§ oli tunnettu. Paasikivi totesi syksyll√§ 1940 presidentti Rytille, ett√§ meille on hengen asia, ett√§ p√§√§semme Pohjolan blokkeihin, ei mit√§√§n Ven√§j√§√§ vastaan, tunnen maan. Mutta jos j√§√§mme t√§m√§n valtakunnan intressipiiriin, on se meille kuolema. My√∂hemmin kev√§√§ll√§ 1941 h√§n kirjasi: Oli mit√§ mielt√§ tahansa Saksan nykyisest√§ j√§rjestelm√§st√§, on se meille tuhat kertaa parempi kuin kuulua Neuvostoliittoon, mik√§ olisi meille kuolemaksi. Talvella 1944 Paasikivi merkitsi p√§iv√§kirjaansa, ett√§ miehitys merkitsisi ‚ÄĚhautausmaan tai Siberian rauhaa‚ÄĚ.

Paasikivi oli aikoinaan opiskellut maisteriksi venäjän kielessä, kirjallisuudessa ja historiassa sekä asunut puoli vuotta Novgorodissa täydentämässä taitojaan. Hänen kiinnostuksensa Venäjää kohtaan oli syvällistä ja pysyvää.

Huolimatta taustojensa erilaisuudesta Paasikiven ja Mannerheimin näkemysten samankaltaisuus oli lähentänyt heitä jo 1930-luvun kuluessa. Mannerheim katsoi ajaneensa läpi den svenska orienteringenin eli pohjoismaisen suuntauksen, jonka Kivimäen hallitus hyväksyi Suomen ulkopoliittiseksi linjaksi 1935. Paasikiven lähettäminen Tukholmaan lienee ollut Mannerheimin idea.

Paasikiven tärkein tukija syksyllä 1939 oli Mannerheim, jonka mukaan hallituksella ei ollut sellaista armeijaa, jota sen ulkopolitiikka edellytti, sillä olimme aina laskeneet, että jos sota syttyy, Venäjä on kiinni muualla. Nyt tilanne oli kuitenkin toinen.

Paasikiven kanssa Moskovassa rauhansopimuksen j√§lkineuvotteluihin osallistunut V√§in√∂ Voionmaa kirjasi Paasikiven t√§yslaidalliset. Perussyyn talvisodassa koettuihin ‚ÄĚsuunnattomiin menetyksiin‚ÄĚ Paasikivi n√§ki sortovuosien passiivisen vastarinnan miehiss√§ ja aktivisteissa, jotka olivat synnytt√§neet ‚ÄĚpingotetun itsen√§isyyshengen‚ÄĚ ja rakentaneet maan tulevaisuuden ‚ÄĚoikeuksien‚ÄĚ varaan ottamatta huomioon niiden yl√§puolelle sijoittuvaa suurvaltojen mahtia. Suomettarelaisuus oli Paasikivelle yht√§ kuin reaalipolitiikka. Paasikiven sanoin ‚ÄĚaktivisti ei saa olla ajattomalla ajalla‚ÄĚ.

Hävityn sodan tunnelmissa ja Moskovan ahdistavassa ilmapiirissä Paasikivi ja hänen ikäkumppaninsa Voionmaa pohtivat jopa sitä, oliko Viro sittenkin toiminut oikein. Mihin Viron ratkaisu johti, selvisi kun puna-armeija kesällä 1940 lähti tukikohdistaan ja miehitti maan.

Paasikivi totesi Ruotsin l√§hettil√§s Assarssonille tammikuussa 1941, etteiv√§t suomalais-ruotsalaiset yhteisty√∂suunnitelmat en√§√§ olleet ajankohtaisia. Paasikiven mukaan Saksan voitto oli ainoa, joka voisi pelastaa Euroopan ‚ÄĚbolŇ°evistisesta katastrofista‚ÄĚ. Samalla ratkeaisi Suomenkin kohtalo.

Toive Saksan aseiden menestyksest√§ 1940 perustui olettamukseen, ett√§ suursota loppuisi Saksan voittoon, mik√§ pelastaisi my√∂s Suomen. Sill√§ kuten Paasikivi joulukuussa 1940 purki tuntojaan Moskovan l√§hettil√§√§n postista: ‚ÄĚKysymys on ei v√§hemm√§st√§ kuin est√§√§ uusi sota, joka lopullisesti meid√§t tuhoaisi.‚ÄĚ Kremlin n√§k√∂kulmasta talvisota oli j√§√§nyt kesken, ja sit√§ jatkettiin nyt toisin keinoin.

Paasikiven n√§enn√§isesti ristiriitaiset linjaukset k√§tkev√§t taakseen kuitenkin pyrkimyksen arvioida realistisesti Suomen asemaa Ven√§j√§n naapurina. H√§nen kykyns√§ ja menestyksens√§ neuvotella Stalinin kanssa oli harvinainen saavutus. Suomi neuvotteli seitsem√§n kertaa Moskovassa syksyll√§ 1939. Kuusi kertaa paikalla oli my√∂s Tuomo Polvisen sanoin ‚ÄĚp√§√§tt√§v√§ √§ly‚ÄĚ eli Stalin. Stalinin muodostama k√§sitys Paasikivest√§ oli todenn√§k√∂isesti osuva. Paasikivi pyrki ratkaisuun ja halusi v√§ltt√§√§ sodan. Paasikiven kollegan ja yst√§v√§n Tannerin demonisointi sen sijaan oli puhtaasti poliittinen veto. Sosiaalidemokraatit olivat bolsevikkien ideologisia p√§√§vastustaja. Stalinin my√∂nteisyys heijastui Molotovin ja Tukholman-l√§hettil√§√§n Kollontain arvioihin Paasikivest√§. T√§m√§ p√§√§oma osoittautui korvaamattomaksi sodan j√§lkeen.

Lue my√∂s: “Paasikivi Moskovassa” jkpaasikivi.fi, julkaistu 30.3.2020